tiistai 8. marraskuuta 2011

Usvalle IP1 ja muuta mukavaa


Kuvassa Usva ja Kero.

Noniin, saatiin kuin saatiinkin tän vuoden varovainen tavoite kasaan eli Usvalle IP1! :) Osa-alueetkin meni hienosti, A92 B 92 C 95! Olin todella ylpeä pikkulikan hienosta työskentelystä ja kuinka pienintäkään väsymisen oiretta ei ollut nähtävillä kunnes sitten päästiin pitkän päivän jälkeen kotiin.
Jälki meni hyvin, sain pelloksi melko vaikean alustan: Melkoisen kuiva pelto jossa kaatunutta heinää ja multaa. Ei tuossa vielä mitään, mutta kun aloin talloa jälkeä, huomasin että pellossa oli ajeltu traktorilla rallia sinne sun tänne, eli traktorin uria oli noin viiden metrin välein! Ei siinä muuten mitään mutta en ollut harjoitellut juurikaan niiden ylityksiä kun meidän treenipelloilla ei niitä ole ollut. Olin aivan varma tampatessani jälkeä ja huomatessani että edessä oli aina vain uusia uria että Usva ei jälkeä selvitä, ainakaan kauniisti.. Usva kuitenkin yllätti iloisesti. Se ajoi todella hyvässä vietissä, tarkisti kyllä joka uran pään liikkeellä mutta ei kertaakaan eksynyt jäljeltä, ajoi tasaista vauhtia ja taisteli jäljen hienosti loppuun. Esineilmaisut on sillä aivan huippua, maalimiehemme jonka kanssa olen jäljellä paljon käynytkin, ylistää sen ilmaisuja. Ne ovat salamannopeita ja se menee maahan kuin siltä menisi jalat alta, putoaa siihen paikkaan. :)

Tottis oli todella hyvä, ei liikevirheitä. Pisteitä lähti luoksetulon pienestä tömähdyksestä mun polviin ja noudon luovutuksen kiljahduksesta kun Usva hieman vapautti itseään pompatessaan edestä mun sivulle. ;) Eteenmenossa meni maahan-käskyllä istumaan eli siihen toinen käsky. Muuten kaikki oli erinomaisia. Noudot oli ihan huippua. :)

Purut oli perus-Usvaa. Eli tämä pikku taskurakettihan on pieni, mutta todella nopea ja kiihkeä. Piilonkierrot oli hienot, vartiointi erinomaista ja sivulletulo hieno ja nopea. Paossa kopsahti kiinni kuin telkkä pönttöön ja irroitukset täysin puhtaat joka kerralla. Kuljetuksessa vastusti niin paljon mitä nyt tommoisesta kirpusta lähtee, otteet hyvät ja jälkivartioinnit. Ei paljon huomauttamista siis, toisessa jälkivartioinnissa ennakoi mun sivulle tuloa ja peruutti haukkuen mun vierelle kun olin noin metrin päässä. Mutta katse ei irronnut molarista. :) Sivukuljetuksessa kuten yleisökin sanoi se "teki Pyryt" eli kiepsahti seuraamaan maalimiehen sivulle. Se oli tosin ihan oma moka, videota katsellessani huomasin että olin kiilannut ihan liian lähelle molaria, melkein kainaloon ja en huolehtinut Usvan hyvästä asennosta: se ajautui mun ja molarin taakse eikä ollut suoraan välissä. Siitähän sitten oli parempi kiepsahtaa molarin sivulle kun kropallani kiilasin sen pois oikeasta asennosta.. Noh, oma moka ja jospa tästäkin oppii. :P
Mutta oli se yksi hienoimmista kisakokemuksista, noin nuori koira ja tuommoinen suoritus! Sehän osallistui kokeeseen 1v8kk ikäisenä junnuna. :) Tosin onhan sitä treenattu ihan pennusta asti tavoitteellisesti, ja tuo koira kun oppii kaiken melkein kerrasta. Usva on muru! <3

Ainiin, saatiinhan me tokossa AVO1-tuloskin Usvan kanssa. :)

Kero kasvaa vaan, se on nyt 6kk ikäinen alkava teini joka on kooltaan jo äitinsä kokoinen, ehkä joka hieman isompi. Se on kyllä niin komea poika! Luonteeltaan se on rauhallinen, todella itsevarma sekä rohkea. Mutta kyllä siitä munaa löytyy kun tehdään asioita, iso lyttypallo on ihan lemppari. :) Mua kohtaan se on todella suloinen(pieniä pikkupiru-kohtauksia lukuunottamtta;) sekä todella helppo käsitellä nyt kun olen saanut sen kunnioituksen. :) Hoitotoimenpiteet harjauksesta kynsienleikkuuseen menevät tuosta vaan.
Sen purut edistyy hienosti, jäljen pohjia tehdään ja jäljellä se on rauhallinen ja tarkka. Tottiksessa ollaan paljon touhuttu. Se osaa jo melkoisen paljon tottiskäskyjä, tosin avustan namilla vielä aika paljon kun haluan että ne tehdään tarkasti. Kotona se on rauhallinen ja huomaamaton, mitä nyt jonkin verran painii ja nutuuttaa Usvan kanssa. Kero oli erittäin hyvä hankinta ja lisä laumaan. <3 Mutta eiköhän nää koirat ole nyt hetkeksi tässä. ;)