maanantai 22. marraskuuta 2010

Treenejä jos jonkinlaisia sekä juoksujen odottelua


Miksi näihin teksteihin pitää aina lisätä joku hölmö kuva etten vain voi kirjoittaa pelkkää tekstiä..? ;) Kuvassa Usva the lumihirviö. :)

Pyry juoksee jo onnistuneesti leikatulla jalallaan. Olen antanut sen nyt jo juosta vapaasti Usvan kanssa ja voi sitä riemua kun tytöt päästelevät menemään niin että lumi pöllyää! :) Ekan kerran tosin löysin "kaljukaisalta" eli Pyryltä napsun silmän alta, Usvan hammas lienee törkännyt hieman painimisen lomassa.. Pyry on siis viimeisen päälle kalju kun tekee juoksua, sen ennen niin komea puuhkahäntäkin on kadonnut ja tilalla on naurettava ruikku-piiska. :D Itse juoksua ei kuitenkaan vielä näy. Tilasin Pyryltä juoksun niin ettei tarvitse olla ulkomailla jouluna, joulu kun on mulle niin kivaa aikaa ja varsin perhekeskeinen ja ihana juhla. Mutta mun tuurilla joka tunnetusti on surkeista surkein istun jouluaaton Saksassa.. ;) Onneksi on sitten edes hyvää seuraa! :)
Olen jo ihan täpinöissäni pennuista! Hamstraan jo mattoja pentulaatikkoon sekä leluja ja tavaroita, katselen melkein päivittäin Pyryn edellisen pentueen kuvia sekä videoita jnejne. Tälläisiäkö ne odottavat äiditkin on..? ;)

Pyryn kanssa siis lopetettiin suojelu, mutta Usvan kanssa on edistytty hienosti. Sillä on kuulemma noin nuoreksi koiraksi erittäin selkeät viettialueet. Se vain vahvistuu ja kaunistuu ajan kuluessa, nyt otetaan jo hallintaakin eikä se toistaiseksi ole tuottanut ongelmia. Onhan se mulla muutenkin hyvin hanskassa vaikka itse sanonkin, joten käskyjen vieminen suojelukentälle ei aiheuttanut harmaita hiuksia. ;) Usva on myös nopea yhdistelemään asioita, joten hallinta ei ole mitään "tappelua" kun se on itse huomannut ettei riehumisella pääse kiinni hihaan. Sillä on hyvät hermot eikä se kiehu ja keitä yli kentällä vaikka onkin korkeassa vietissä. Mainio likka! :) Harmi että jäljelle ei enää pääse...

Pyryn kanssa on treenattu taas evl:n liikkeitä tokoon. Kahden vuoden totaalitauon jälkeen ne menevät kerrassaan upeasti! Entisen ongelmaliikkeet (miksi niitä ykkösiä ei vielä evl:stä tullut) eli ruutu sekä ohjattu nouto meneveät niin hienosti että olen haaveillut kisakäynnistä pitkästä aikaa. Harmitti silloin joskus kun kisasi tokossa kun kaikista muista liikkeistä tuli kisoissa pisteitä aina vähintään kahdeksan, mutta nuo muutama epävarma liike aina pilasivat suorituksen. Hosuin liikaa opettaessani sille kisaliikkeitä, tahkosinhan sen yhdessä kesässä kolmessa kuukaudessa alokkaasta evl:ään. Sitten alkoikin näkyä ne hosumisen aiheuttamat ongelmat.. Nyt kun tauko on tehnyt kummallekin hyvää, on mukava ottaa tokoliikkeitä PK-puolen tottiksen sijaan, varsinkin kun Pyry on ihan kympillä mukana ja tekee todella vietikkäästi. Ensikesän tavoite siis: pentujen jälkeen tokovalio jos kisoja vaan riittää! :D

Usvan ensivuoden tavoitteet on BH. Maalimiehemme kovasti ehdotti/suositteli/kannusti että syksyllä sitten IPO1, mutta sen saa nyt nähdä. BH on realistinen sillä Usvan tottis on hienoa ja se rakastaa tehdä, mutta se on vielä niin nuori koira että varsinaisiin kisoihin ei minulla ole mikään kiire. Sitten vasta kun se on oikeasti kypsä niihin. :)

lauantai 6. marraskuuta 2010

Parantelua, agilitya ja vaikka mitä :)





Kuva hieman vanha, otettu kesällä ja Usva oli silloin 6kk.

Pyryltä poistettiin kipsi reilu viikko sitten ja kovasti neiti on opetellut jalkaansa käyttämään. Varpaathan olivat kipsin sisällä käännettynä taaksepäin ettei jänne ole pingoittuneena, joten kun kipsi otettiin pois, ei neiti osannutkaan enää kävellä varpaat normaalissa asennossa. Meno oli melko kolmijalkaista monta päivää, Niina hieroi jalkaa ja olen myös jumpannut sitä ja kävelyttänyt paljon rappuja ylös (siinä on pakko käyttää jalkaa) ja pikkuhiljaa jalka alkaa palautua normaaliksi. Lihaksethan on kuihtuneet pois ja varvas yhä edelleen hieman sojottaa pidemmällä kuin muut varpaat, mutta lääkärin mukaan se on normaalia eikä leikatut jänteet parane juuri koskaan täysin normaaliksi. Koomisintahan tässä on se, että molemmat, sekä vanha etuajalan vamma että tämä takajalan jännevammat on saman puolen jaloissa, joten toinen puoli on tasaisesti sekunda nyt sitten. ;) Vielä viikko remmissä, sitten voi Pyryä jo ulkoiluttaa jo vapaana. Hyvä niin, pikku belgin pää ja kroppa jo kerrassaan huutavat kunnon liikuntaa! ja Usva juoksukaveria.

Hankin agilityhalliin kuukausikortin, sillä saa treenata niin paljon kuin haluaa lämmitetyssä hallissa. Siellä on myös tokokenttä. Nyt se on ihan tarpeen kun alkaa tulla kylmä ja sataa usein. Kävin hallissa agilitykisoissa katsomassa ja otin Usvan mukaan nähdäkseni mitä se tykkää kaikuvasta hallista, koirista, ihmisistä jne. Eipä neiti rautahermo mitään tuumannut, mennä kipitti häntä pystyssä ja katseli menoa, mutta kun otin tottista, se unohti välittömästi kaiken ympärillä ja seurasi hienosti koirien välissä jne! Olin ihmeissäni sillä tämä oli eka kerta tuollaisessa ympäristössä ja ajattelin sen ottavan nuorena koirana edes hieman häiriötä. Mutta ei, siinä se istui ja nakotti ja kun tehtiin hommia niin ei sen keskittymistä herpaannuttanut mikään! Se jaksaa aina vaan yllättää mut iloisesti! :)

Kaikki jaksavat aina kysellä joko meillä on tapeltu. Tässä tulee vastaus: ei. Noilla menee kyllä jo "liiankin" hyvin, ja tietyllälailla ehkä jopa odotan ekaa kunnon kähinää. Toistaiseksi tilanne on se, että Pyry nuolee Usvan naamaa ja korvia iltaisin pitkiä aikoja, ne nukkuvat lähekkäin (muutaman kerran yllättänyt ne jopa niin että Usvan pää on Pyryn pyllyn päällä jne), syövät raakoja luita nenät vastakkain ja antavat toisen maistaa kesken kaiken jopa omaa luutaan jne jne. Toistaiseksi Usva kunnioittaa Pyryä täysin: jos Pyryllä menee Usvan söhläämiseen hermo ja se ärähtää, Usva kellahtaa heti selälleen, mielistelee ja on aivan lättynä lattiassa vähän aikaa. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta nyt nuo ovat kyllä niin usloinen kaveripari että ihan hymyilyttää katsella niiden touhua ja sitä kuinka ne ovat oikea majakka ja perävaunu-yhdistelmä. :) Mun ihanat rakkaat tytöt!