sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Kertun hakukorkkaus ja muita touhuja

Noniin, pääsihän se pikkumieskin "isojen poikien hommiin". Eli eilen huhkittiin melkoisen lämpöisessä säässä Keron haku-uran korkkaus Nastolassa ja saatiinkin titteli HK1. :) Kaikki meni kyllä niin hienosti että olen vieläkin niin tyytyväinen pikkumiehen suoritukseen! Oikeastaan en olisi parempaa suoritusta voinut edes vaatia.

Eka tehtiin tottis: Nostatin Keron ja seurautin kentälle. Ekana olimme paikallamakuussa jota jännitin vaikkei Kero ole ikinä sieltä noussutkaan. Se meni ihan nappiin ja tuomari sanoi että siellä se oli maannut tasan siinä asennossa mihin läsähti käskystäni ja maannut hyvin rauhallisesti asentoa vaihtamatta. Kun tuli meidän suoritusvuoro muihin liikkeisiin Kero oli erittäin hyvässä mielentilassa yhä ja istua nakotti herpaantumattomassa katsekontaktissa kun toinen siirtyi paikallamakuuseen. Seuraaminen meni oikeastaan niin hyvin kuin voi kuvitella; sen katsekontakti ei herpaantunut kertaakaan paitsi yhden ainoan kerran kun suuntasimme kohti henkilöryhmää se vilkaisi hyvin nopeasti eteenpäin että "jaa tää on tää juttu" mutta siirsi hyvin nopeasti katseensa takaisin minuun. Sen seuraamispaikka oli hyvä eikä se painanut tai edistänyt. Saatiinkin seuraamisesta erinomainen.
Liikeestä istuminen meni myös nappiin, istuminen oli kuulemma nopea ja seuraaminen hienoa, saatiin erinomainen. Maahanmeno ja luoksetulo oli myös erinomainen, ei huomauttamista; Kero meni nopeasti maahan, tuli täyttä laukkaa ja suoraan eteeni törmäämättä.Siitä myös erinomainen.
Tasamaanoudossa ei huomauttamista, ei myöskään hyppynoudossa. 

A-esteellä taas menikin sitten niin ja näin. Heitin kapulan vinoon ja mietin hetken otanko heiton uudestaan ja päätin sitten että en. No Kero lähti hienosti hakemaan kapulaa, otti sen nopeasti mutta sitten se sattui näkemään minut ja oli niin vinossa tulossa esteeseen nähden että päätti sitten kiertää esteen! Perkule! :D Siitähän niitä pisteitä sitten alas ropisi. Eteenmenossa valmisteleva osuus erinomainen mutta kun olisi pitänyt lähteä etenemään Kero oli hieman hukassa, otti muutaman laukka-askeleen, kääntyi mua kohti, pyöri muutaman voltin ja sitten lähti etenemään mutta ei niin määrätietoisesti kuin olisi pitänyt vaan hieman hidastellen kun ei tainnut olla ihan varma oliko se tekemässä oikein. Maahan heittäytyi heti käskystä siihen missä oli menossa mikä oli hienoa. Tuosta etenemisestä sitten taas tietenkin napsahti pistevähennyksiä. Kokonaisuuteen olin erittäin tyytyväinen sillä Kero oli koko suorituksen erinomaisessa mielentilassa eikä mikään häirinnyt sen keskittymistä eikä katsekontaktia. :) Tuomari kehui kovasti kuinka meillä on korkea koulutustaso, tekemistä oli hieno katsella ja koirasta loistaa koko ajan ilo tehdä töitä. Hyvä meidän tiimi! :) Tuomari oli kuulemma ennen A-estettä toivonut mielessään että voi ekaa kertaa antaa alo-luokan koirakolle tottiksesta täydet 100p mutta sitten omistaja kämmäsi koko jutun. :D Pisteitä tupsahti siis kokonaisuudessaan 90.

Sitten hetken odottelun jälkeen siirryttiin esineille. Kero lähti ruutuun iloisesti laukaten, pysyi hyvin alueella mutta meni yhdessä kohtaa yli (siitä kuulemma moni muukin koira oli mennyt yli) ja en itse reagoinut riittävän nopeasti siihen vaan annoin sen liian kauan painatella yli alueesta. Esine löytyi hyvin toisella lähetyksellä joten pisteitä tuli 28/30 kun omistaja kuulemma taas sähläsi. :D

Viimeisenä oli itse haku. Nostatin Keron kun kuulin että saadaan siirtyä odotusalueelle ja ukko olikin hyvässä mielentilassa kun tultiin ilmoittautumiseen. Lähetin ensiksi oikeaan etukulmaan sillä tuuli sieltä. Ei löytynyt ukkoa. Sitten lähetin sen vasempaan etukulmaan ja kohta alkoikin kumea haukku raikua. Maalimies löytyi umpipiilosta ja Kero tuli hyvin hallintaan ja oli ollut korrekti piilolla. Ainoa moka oli kuulemma kun minä sitten menin ja rytistin siitä metsän suurimmasta risukosta koiran luo kun se ilmaisi löytöä ja koira vilkaisi minuun kun tulla rymistelin sitä kohti. Eihän sitä risukkoa nyt voinut kiertää vaikka tilaa oli vaikka kuinka vaan piti juuri siitä kuivimmasta risukosta painattaa läpi... ;) Olisin minäkin koirana kyllä vilkaissut että mikä norsulauma sieltä tulee, semmoinen meteli lähti omistajasta. :P

Sieltä palattiin hyvässä hallinassa keskilinjalle ja lähetin koiran taas oikealle, ei löytöä. Sitten taas vasemmalle, ei löytöä. Tosin kutsuin sen mielestäni kyllä ihan liian hätäiseen pois pistoilta. Sitten taas lähetin sen oikealle, ei löytöä. Tässä Kero palasi hieman edelliselle pistolle mutta korjasi nopeasti. Sitten lähetin sen taas vasemmalle ja kohta alkoi taas haukku kuulua. Maalimies istui kannon takana: vaatteet oli täynnä valkoista vaahtoa ja Kero oli haukkumassa melkoisen lähellä tyttöparkaa. :P Kero tuli hyvin hallintaan ja tuomarin kysyessä koskiko koira tyttö vastasi "ei mutta on se kyllä pelottavan painostava". Tästä tuomari sanoi arvostelussa että "itse tiedät haukkuuko se vain noin lähellä painostaakseen vai onko se oikeasti aggressivinen" No ei todellakaan ole aggressivinen, se vaan tykkää "hieman" painostaa. ;) No mutta eipä siinä ollut huomautettavaa kun ei ollut koskenut ja muutenkin oli ollut korrekti. Ainoat kaksi pistettä täysistä lähti siis siitä "kun omistajan piti rymistää kuivasta puskasta läpi jolloin koiran katsekontakti maalimieheen häiriintyi hetkeksi." Muuten koira teki kuulemma hienoa työskentelyä jota ei ollut huomauttamista ja oli erinomaisesti hallinnassa. Pisteitä siis 168/170. :)

Kokonaisuudessaan kisat oli hieno kokemus ja mun luotto senkun vaan nousee tuohon elukkaan kuinka mainion luotettava harrastuskaveri se onkaan! Mun rakas pikkumies! Moni ihminen tuli onnittelemaan hienosta tottiksesta sekä kyselemään että mikäs koira se tämä hienoluonteinen komistus on. :) Off Line's:ille mainosta. ;) Tästä on erittäin hyvä jatkaa kisoja kakkoseen ja tokoilemaan joista tavoitteet siis tälle kesälle on vielä HK2 ja TK1. Miksei tokossa avoimeenkin jos vaan omistaja jaksaa. No aika hyvin se on nyt toistaiseksi ainakin  jaksanut... :D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti