Kuten otsikossa tulikin ilmi, on meidän poppoo taas touhunnut paljon. Kuvista on taas kiittäminen Niina Puputtia. :)
Ensin perjantaina oli haku. Pyrylle tehtiin 3 umpipiiloa ja viimeinen ukko nelosella oli umpipiilon takana pressun alla. Ei mennyt Pyry hämyyn vaan kiersi piilon ja bongasi ukon. Hyvä tyttö.
Usvan kanssa tottisteltiin hakutreenien jälkeen. Se touhuaa aina niin innolla ja sen keskittymiskyky on jo pennusta ollut aivan ilmiömäinen. Jo 10-viikkoisena menin pokalla tottistelemaan muiden koirakoiden joukkoon kentälle ja Usva ei keskittynyt muihin koiriin ollenkaan vaan touhusi kympillä minun kanssani. Ei sitä kiinnosta muut, vain minä ja tekeminen. Ei ole paljon tarvinnut keskittyä ja tuhlata aikaa kontaktin opettamiseen.. :)
Lauantaina ja maanantaina oltiin sitten puruissa, Pyryllä otettiin hallintaa ja Usvalla perus pentuhömppää. Pyryn hallinta onkin parantunut paljon, nopeasti on tyttö ymmärtänyt että kivaa (tumppuäijän maistelua) pääsee tekemään vain kun jaksaa keskittyä ja totella ensin. Puruissa se osoittaa kyllä semmoista nopeutta että alkaa olla jo vakiolause molareilta jotain tämän tyylistä: "Hyvä kun ehtii sentin liikahtaa niin toi koira on jo kiinni!" :D Selkäkuljetuksessa se on helpoiten nähtävillä kun molari ehtii hädin tuskin kääntyä niin Pyry on jo tikkana hihassa.
Sen vartiointi piilolla on erittäin hienoa, oikein tyylipuhdas suoritus mitä on hieno katsella.
Usvakin on jo syttynyt puruhommiin (yllätys yllätys) ihan täysillä. Kun se saa valjaat päälleen se lähtee kentälle aivan sillä asenteella että "nyt mennään laittaan jätkiä nippuun!" :D Usva onkin nyt siis 5kk iässä ja molarimme mukaan mielestään tän kentän kunkku. Sillä on luonnostaan syvä puruote, ilmaa ei sen purussa näy. Sen taistelutahto ja saalisvietti ovat myös ihan huippuja, siitä kuulemma saa oikeastaan ihan mitä vain haluaa jos osaa kouluttaa. Paineita..! :D Ja sen jälki: se jäljestää innokkaasti, kuono tuhisten (ja se nuuskutus-ääni kuuluu kauas!) ja järjestelmällisesti askel askeleelta. Se kaivaa jopa hieman piilotetut namit korkeastakin ruohosta eikä nostele nenäänsä. Se menee kuin veturi, varmasti ja rauhallisesti. Tosin nyt osaan kouluttaa kaikkea paljon paremmin kuin Pyryn kanssa, ja osaan myös vaatia tarkkuutta. Pyryn epämieluisa kunnia kun on olla mun eka "harjoituskappale". ;)
Tänään käytiin huitaisemassa jäljet. Pyrylle tein kaksi kulmaa ja jälki oli noin 300 askelta. Nurtsipläntti ei ollut hirrmu iso joten pitkää jälkeä ei saanut. Ruoho oli noin 10cm pitkää. Yhteensä 4 esinettä jäljelle. Pyry otti hajun paalulta rauhallisesti ja lähti häntä tutusti huiskien ajamaan jälkeä. Se pysyi hyvin jäljellä, ei tarkistellut ja esineet se ilmaisi mallikelpoisesti eli kuten yleensäkin: suoraan ja nopeasti. Kulmat menivät upeasti, ihan pienen pieni tarkistus tuli toisessa kulmassa.
Hyvillä mielin hain Usvan ja ajoin sen kanssa suoran joka oli noin 30m. Lopussa loppupalkka rasiassa ja rasia piilotettu ettei opi rynnimään. Ajoi taas tuttuun tyyliinsä tasaisen varmasti ja meni pienellä vinkillä rasialla maahan.
Koko poppoo läksi tyytyväisenä ja väsyneenä kotiin, sen pituinen se tällä kertaa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti